Miehistä viis

"Mullon mun unet särkyneet
ja mun poskilla
mun kyyneleet vierii
siis, miehistä viis!"

Naiseus. Niin yksinkertainen asia, mutta samalla niin monimutkainen. Mun energiahoitaja on sanonu mulle jo pari kertaa, että mun pitäis löytää itsestäni se naiseus ja ruveta arvostamaan sitä. Se on yllättävän vaikeaa. Kun ei se niin helposti löydy. Varsinkin mulle se on ollut erittäin vaikeaa, olenhan enemmän tämmöinen verkkareissa ja hupparissa viihtyvää tyyppiä. Ajattelin, että minusta varmaan jää tälläinen ikuinen tomboy, mutta sitten ajan kanssa olen tajunnut, että kyllä se naisellisuus tulee sieltä ajan kanssa. Mutta sana naiseus. Tarkoittaako se samaa kuin naisellisuus? Mielestäni ei, sillä naisellisuus on, no, naisellisuus, mutta naiseus tarkoittaa naisena olemista. Sitä, että arvostaa itseään naisena, niin kuin kaikkien pitäisi. Sitä pitää vain opetella. Joiltain se tulee luonnostaan, mutta ihmisillä niin kuin minä, se tulee opettelemalla. Minulle kerrottiin myös, että jotkut 50- vuotiaat naiset eivät vieläkään ole löytäneet naiseuttaan. Tottakai sen silloinkin voi löytää, mutta silloin se ei enää vaikuta elämääsi. Joten jokainen teistä naispuolisista olioista jotka tätä lukevat, etsikää naiseutenne ajoissa ja pitäkää siitä hyvää huolta. Siinä on yksi avain hyvään elämään.

Päivän toinen aihe on kaverit. Miten tärkeitä ne ovatkin meille. Tänäänkin hengailin tunnin kulmassa ja päivä parani kummasti. Kun kavereita vain näkee, tulee jo parempi olo. Silmät kirkastuvat ja päivästä tulee iloisempi. Ainakin minun tilanteessani. Ja silloin rupeaa jo odottamaan seuraavaa kertaa, kun nähdään. Vaikka se olisi seuraavana päivänä tai vuoden päästä. Niitä hetkiä pitää vaalia ja muistaa sydämessään koko elämän läpi. Sillä jossain vaiheessa tiet saattavat haarautua kahtia ja erota. Silloin on vain muistot jäljellä. Meinasin muuten kirjoittaa sydämen kadella ämmällä. Okei, pilkunviilausta, mutta tyhmää.

Kolmas aihe on perhe. Mieti edessäsi laatikko. Olet itse sen keskellä. Vanhempasi ovat laatikon etureunoissa. Miltä sinusta tuntuu nyt? Kumpi vanempi on lähempänä sinua? Mitä jos toinen heistä otettaisiin pois? Millainen tunnelma olisi silloin? Jos sinulla on sisaruksia ja olisit heidän kanssaan tuossa laatikossa, miltä sinusta tuntuisi? Entä jos hänet/heidät otettaisiin pois? Niimpä. Perhe on tärkeä. Itselläni tuli aina sellainen tunne, että jotain puuttuu, kun joku otettiin pois. Tuli tyhjä olo. Perhe on koottu siteestä. Perhesiteestä. Tuolla siteellä perhe on sidottu toisiinsa kiinni. Jos side repeää ja joku lähtee pois, on perhe hajalla. Koska sydämissämme meidät on liitetty toisiimme. Syvällistä, mutta totta. Mieti nyt. Kyllä sen tuntee. Perhe on kuitenkin perhe. Oma perhe.

Neljäs ja viimeinen aihe on jälleen rakkaus. Rakkaus on asia, josta päätät itse. Kukaan ei voi määrätä sinulle ketä sinun pitää rakastaa. Tämänkin tunnet sydämessäsi. Kaverit saattavat varoittaa ja estellä sinua valinnoissasi, mutta jos sydän sanoo toisin, sitä kannattaa kuunnella. Mutta järkeä kannattaa kuitenkin aina käyttää. Se on sallittua. Jokaisen ihmisen tunteet sijaitsevat vatsan alueella. Selkärangassa on taas tahto. Ne ovat kokoajan hieman irrallaan toisistaan. Välillä kuitenkin kannattaa mennä selälleen makaamaan, sulkea silmät ja kuvitella painavansa vatsan tunteellista energiaa kiinni selkärangan tahtoon. Se on eräänlainen rentoutumisharjoitus, jossa samalla kontrolloidaan tuntemuksia. Kun tunteet ja tahto makaavat päällekkäin, aivosi aintavat sinulle mahdollisuuden uskoa tunteisiisi. Ja juuri tämä on elämän suola. Kuuntele sydäntäsi. Se kertoo paljon enemmän kuin olet koskaan osannut odottaa.


Tästä tulikin pitkä teksti. I told you so. Tää on pelkkää tylsää selittämistä, pahoittelen. Ei mitään järkevää.


-Rosa