keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Nothing Compares 2 U

"It's been so lonely without you here
Like a bird without a song
Nothing can stop these lonely tears from falling
Tell me baby where did I go wrong."



Elämässä tulee hetkiä kun on rankkaa. Jotain suurta tapahtuu eikä sitä osaa käsitellä. Joskus vain muuten vaan voimat loppuu, ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Kaikilla on oma tapansa päästä asioista läpi. Jotkut sulkeutuvat kokonaan ulkomaailmalta, vähänniinkuin häviää sinne oman päänsä sisään, toiset taas kertovat kaikki pienetkin yksityiskohdat ystävilleen ja vähän muillekin. Kaikilla on omat tapansa. Tässä on pari mun selviytymiskeinoa.

Musiikki.
Tämä on suunnilleen samanlaista kuin se sulkeutuminen. Menen huoneeseeni, laitan kajarit täysille tai napit korviin ja vain unohdan kaiken muun. Koulussa etsin oman paikan missä istun yksin napit korvissa ja toivon ettei kukaan löydä minua. Vaikka yleensä löytääkin. Kuitenkin, musiikki. Musiikkikin auttaa erillä tavoilla. Toisinaan kuuntelen huutoheviä ja hard rockia jotka puhdistavat mielen kaikesta ja antaa vain rageta mukana, toisinaan taas ihan toisesta maailmasta olevaa rauhallisempaa musiikkia, joka tuo tunteet pintaan ja auttaa asian käsittelyssä. Riippuu tilanteesta. Kaikissa tilanteissa se anyways auttaa.

Piano.
Tämä liittyy sinänsä tuohon ylempäänkin mutta halusin ottaa tämän erikseen aiheeksi. Kun soitan pianoa, minun on pakko sulkea ulkomaailma pois, että pääsen kunnolla siihen biisiin sisälle. Joskus laulan jotain biisiä mukana. Kuitenkin tavoitteena on puhdistaa koko mieli kaikesta muusta kuin siitä pianosta. Siihen kun keskittää täyden huomionsa, ei mikään muu pääse mieleen. Paitsi jos joku keskeyttää. No, se on sitten asia erikseen.

Kirjoittaminen.
Niin kuin olette ehkä saattaneet huomatakin, kirjoitan usein kun en saa unta. Sen teen, koska päässäni pyörii iltaisin paljon asioita. Ja vaikka en kirjoittaisikaan juuri siitä aiheesta mikä päässäni liikkuu, auttaa se silti saamaan ajatuksia tekstiksi ja pois mielestä. Mieli tyhjänä on helpompi nukkua. Samaa tekniikkaa käytän kun käyn läpi vaikeaa asiaa. Kirjoitan. Saan ne asiat paperille tai koneelle ja saan tutkia sitä tekstiä itse myöhemmin ja käsitellä ajatuksiani. Se auttaa.

Ystävät.
Tehokas tapa on ystäville puhuminen. Itse olen myös ihminen joka rakastaa auttaa ja kuunnella. Arvostan myös sellaisia ihmisiä joilla on aina aikaa kuunnella, koska silloin tietää kenelle voi soittaa jos on jokin hätänä. Tässä on sama vaikutus kun kirjoittamisessa eli saa kerrottua asiat pois mielestä, mutta plussapuolina on se, että ystävällä saattaa olla omasta näkökulmastaan hyvä ratkaisu asiaan ja ystävältä saa paljon tukea. Myös se tunne kun näät tämän ystävän ja hän tietää tismalleen mitä mielessäsi liikkuu, se on sen arvoista. Suosittelen.

Kävely.
Yksin kävelylenkin tekeminen on ihana tehdä, jos on ongelmia ja muutenkin. Raitis ilma puhdistaa aivoja, kehoa ja mieltä. Se myös tuulettaa keuhkoja ja antaa uutta ilmaa. Uuden mahdollisuuden. Yksin kävellessä saa myös hyviä ideoita ja saa vapauden ajatella omilla aivoillaan omia asioitaan. Ei ole ketään kuka määrää mitä sinun pitäisi tehdä. Vain sinä ja luonto. Okei toi oli tosi imelän kuulosta. Hyi.

Suklaa.
Vaikka tämä on tosi yleinen, suklaa ihan oikeasti auttaa. Ei liiallisesti, silloin nimittäin tulee vielä huonompi olo, kokemusta on. Suklaa tuo tutkitusti hyvän olon tunnetta aivoihin ja rentouttaa. Ja ei se sua tapa jos yhtenä syöt suklaata vaikka yhden levyn. Tai pari. Kuitenkin, tätä kannattaa kokeilla. Hyvä yhdistelmä musiikin ja kirjoittamisen kanssa.

Tanssi.
Vaikka olisi kuinka masentunut olo, lähden treeneihin, sillä tanssilla on niin voimakas vaikutus, ainakin minuun. Tanssiessa saa tuntea niin paljon erilaisia tunteita, sovittaa biisin ja koreografian ihan itsensä näköisiksi, tehdä se omalla tunteella. Saat itse valita, joko käyt kipeän tarinasi läpi tanssin kautta tai sitten vaan nautit tunnista ja annat tanssin, musiikin ja liikkeen pyyhkiä kaikki huolet mielestäsi pois. Treenien jälkeen on muutenkin yleensä hyvä ja energinen olo, joten se saattaa poistaa niitä masentuneisuuden tunteita.

Uni.
Uni on se mikä on itselleni hyvä lääke. Ei vaan yöllä, myös päivällä. Kun masentaa, laitan musiikkia soimaan taustalle ja menen nukkumaan. Se oikeasti auttaa, paitsi tietenkin jos et pysty nukkumaan päikkäreitä unirytmin takia. Itselleni se ei ole ongelma, unenlahjat kun on niin hyvät. Nukun missä vaan ja milloin vaan. Unessa pääset ihan toiseen maailmaan ja sitähän sanotaan että suurin osa aivotoiminnasta tapahtuu yön aikana. HUOM! Jos päivällä nukkuminen ei ole ihan sinun juttusi tai ei jostain syystä onnistu, kokeile syvärentoutumista. Nyt en rupea siitä sen enempää selittämään, kannattaa ottaa siitäkin selvää.


Siinä pari omakohtaista tehokeinoa, nyt käytän tuota viimeistä (vaikka minulla onkin tosi hyvä fiilis) ja menen nukkumaan. Ja kaikki mun ihanat ystävät, muistakaa, mä oon aina täällä jos haluaa jutella. Ikinä ei voi olla niin kiire ettei olisi teille aikaa. Ootte ihania. Pus.

-Rosa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti