Feeling good

"Fish in the sea, you know how I feel
River running free, you know how I feel 
Blossom in the trees, you know how I feel
It's a new dawn
It's a new day
It's a new life
For me
And I'm feeling good"



Mistäs sitä nyt tällä kertaa alottais.

No, elämä vilisee silmissä, päivät menee ohi kun mikäkin enkä mä vaan pysy oikeen mukana. Kesäloma meni taas ihan älyttömän nopeeta (mun mittakaavassa se siis on ohi koska oon kaupunkiriparilla isosena nää kaks seuraavaa viikkoo, jonka jälkeen alkaa koulu) ja nyt kaipaan takas lomalle.
 Tulevien ja nykysten Kalliolaisten korvaan toi saattaa kuulostaa siltä et mua ei innostais lukion alottaminen. Tottakai se on ihan jees, pääseepähän uuteen kouluun, mutta ajatus sanasta koulu ei oikeen suoraan sanottuna vielä tässä vaiheessa houkuta. Joten rakas kesäloma, pidenny pari viikkoa kiitos.

(high school musical forever rest in peace)

Mun oli tarkotus kirjottaa siitä, että miten hyvä kesä ja miten hyvä elämä mulla on nykyään, mutta musta tuntuu ettei mulla riitä inspiraatio siihen. En tiedä mikä mulla nykyään on, ei vaan kirjottamiseen riitä aiheita. Tai no siis ainakaan tälläseen kirjottamiseen mitä mun kaikki tutut pystyy lukea. Joten en oikeastaan tiedä mitä nyt kirjottaisin, yritän ehkä jotain väsäillä teidän mieliksi, tai sitten tää jää tähän. Saa nähdä.

Elämä on totta puhuen aika ihmeellistä. Ihmisiä tulee ja menee, hetkiä samoin ja se vaan menee. Aukun äiti sanoi tossa pari päivää sitten, että ensimmäisten kymmenien vuosien jälkeen ne lähtee vasta menemään nopeasti. Ajatus siitä tuntuu aika pelottavalta, koska elämä menee mun makuun jo nyt ihan liian nopeeta, tällänen hitaampi ihminen kuin olen. Välillä haluisin vaan hidastaa ja miettiä hetken. Nykyään kun tuntuu siltä, että sille ei koskaan ole aikaa.

Välillä on tosi paljon alamäkiä, mulla varsinkin oli kouluaikoina, mutta mulle ylämäki on yleensä se, kun aletaan lähestyä kesää. Kesällä kun saa olla vapaa. Ei tarvitse olla mitään, kunhan vaan on. Sitä mä rakastan kesässä. Ihmiset yleensä rakastaa kesävaatteita ja auringonpalvontaa, kyllä mäkin niistä pidän, mutta enemmän vaan siitä, että voin vaan olla verkkareissa koko päivän tekemättä mitään ja ihan oikeasti nauttia siitä. Kesähän on voimien keräämistä varten, niin miksei ottaisi siitä kaikkea irti?

(tosi teiniihkutuskuva, anteeks)

Sori kaverit, nyt ei irtoa enempää tekstiä. Huomenna kun jatkuu taas tää kaupunkiripari ja oon jo muutenkin univeloissa. Joten se olis heissuliveissuli tällä kertaa, yritän kirjoitella pian lisää. Toivon ainakin että kirjoittaisin. Jeps.

-Rosa