"I remember the beginning you already knew
I acted like a fool
Just trying to be cool
Fronting like it didn't matter
I just ran away
And on another place
Was lost in my own space
Found what it's like to hurt selfishly
Scared to give of me
Afraid to just believe
I was in a jealous, insecure, pathetic place
Stumbled through the mess that I have made
Finally got out of my own way
I've finally started living for today
I finally know that I needed to grow"
Ennen vaihtoon lähtöä mä olen harrastanut tälläistä liian syvällistä pohdintaa, joka on jo pari kertaa ajanut mut luovuttamisen partaalle tän matkan vasta alkaessa. Mä olen alkanut katsoa maailmaa erillä tavalla ja ehkä oppinut huomaamaan oman tapani katsella asioita. Avaan tätä teille hieman.
Maailma ja yksittäiset hetket on mulle kuin tyhjä kangas. Tyhjä, valkoinen kankaanpala, jolla ei ole mitään. Tuon kankaan voisi repäistä moneen pieneen palaseen jos sen vain haluaisi tehdä. Kuitenkin jokainen meistä pitää omasta palasestaan kiinni ja katselee sitä päivästä toiseen miettien, miksi siinä ei näy värejä. Näin teen itsekin.
Olen huomannut, että katson usein omaa näkemääni maailmaa vähän kuin ulkopuolelta. En itse pääse hetkeen mukaan vaan katson sitä kuin kärpäsenä katossa. Ajatus tuosta tuntuu pelottavalta, tiedän. Itse on paikalla, mutta ei kuitenkaan.
Tässä olen pohtinut paljon asioita tosiaan ja tätäkin on tullut pohdittua vaikka kuinka usein. Tänään kun näin yhtä tärkeää ystävääni hetken ajan ja sen jälkeen sattumoisin törmäsin toiseen, aloin ymmärtämään asioita. Kun näiden kohtaamisien jälkeen istahdin alas Haukilahden rantakalliolle katselemaan, kun veneet lipuivat vesille, aloin pohtimaan ihan oikeasti mistä tämä johtuu.
Rakastan matkustamista. Voin luvata teille, yksi maailman parhaita tunteita on se, kun pääsee turvatarkastukseen, vaikka se nykyään tuntuukin jo aika arkiselta. Kuitenkin usein matkustaminen on mennyt minulle niin, että en ole enää osannut nauttia itse siitä matkasta vaan olen miettinyt niitä hetkiä sen matkan jälkeen, kun pääsen kertomaan kavereilleni miten mahtavaa siellä oli.
Joten tämä tarkoittaa sitä, että olen elänyt jo valmiiksi hetkissä, jotka tapahtuvat muutaman päivän päästä enkä ole ehtinyt nauttia niistä käsillä olevista hetkistä. Ymmärsin tämän viime syksynä, kun matkasimme Ranskaan ja päätin kokeilla millaista olisi, kun vain eläisin hetkessä. Tuosta Ranskan matkasta tulikin yksi parhaista matkoista mitä olen koskaan tehnyt.
Tuolla asialla haluan verrata siihen, mitä tänään koin kun istuin yksin siinä rantakalliolla. Olin varttia aikaisemmin törmännyt sattumalta yhteen ystävääni ja kun mietin sitä hetkeä, tajusin, että siinä vaiheessa en ollut miettinyt mitään laatikon ulkopuolelta. En ollut miettinyt, mitä huomenna teen ja en ollut katsonut tilannetta ulkopuolisen silmin. Ja silloin ymmärsin.
Ihmiset ovat niin kiireisiä suorittamaan elämää, että he unohtavat elää elämää. Olen oikeastaan koko elämäni suorittanut. Vaikka en olekaan ollut huippuopiskelija koulussa enkä huippu-urheilija enkä oikeastaan todella hyvä missän, olen silti suorittanut päivä päivältä kaiken. Tänään oli kaksi hetkeä, kun unohdin suorittamisen ja vain elin hetkessä. Ne tapahtuivat hyvien ystävien seurassa.
Joten jos haluat täyttää sen valkoisen kankaasi, annan sinulle muutaman ohjeen. Ensinnäkin, älä tuhlaa elämääsi sisällä istumiseen. Ulkona on kaunista ja meitä on hellitty näin upeilla keleillä, että miksi sitä sisällä istuisi? Toiseksi, vietä paljon aikaa ystävien kanssa. Onko joku ihminen jota et ole nähnyt hetkeen tai jota muuten vain haluaisit nähdä? Soita hänelle, pyydä ulos. Ystävät ja rakkaat ihmiset täyttävät sitä kangasta paremmin kuin mikään. Ja kolmantena ohjeena, elä hetkessä. Älä murehdi huomista, huomisen murheet ovat huomisen murheita. Nyt on kesä, sää on kaunis ja elämä hymyilee. Hymyile siis itsekin.
Vielä viimeisenä reseptinä olen löytänyt parannuskeinon kaikkeen: rakkaus. En itse vielä tiedä tästä paljoa, mutta tämän kesän aikana olen oppinut monelta eri ihmiseltä, mitä tämä sana tarkoittaa. Joten nyt kun itsekin olen huomannut tämän asian superhyvät vaikutuksen niin sanon teille: rakastakaa suurella sydämellä. Osoittakaa tärkeille ihmisille, että he ovat tärkeitä ja halatkaa ihmisiä jotka näyttävät siltä, että hali voisi tehdä hyvää. Mikään ei ole vahvempaa kuin rakkaus, joten käyttäkää sydämiänne.
Herkkää.
-Rosa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti